Laiduntaminen edistää hevosen terveyttä ja hyvinvointia

Keväällä rampoin talleilla etsimässä meille uutta kotia. Loppusuoralle ei ollut asiaa, jos tarjolla ei ollut tai oli hyvin rajoitetusti laidunta. Seisottaisinko koko kesän siinä samassa piskuisessa tarhassa, jossa on seissyt jo koko talven. No thanks.

Laiduntaminen on hevosen luontaista käyttäytymistä ja ravinnonhankintaa.

• liikkuminen ja vapaus, ulkonaolo
• lomaa tallikauden rutiineista
• syöminen omaan tahtiin, luonnollinen syömisasento, hyvät ravintoarvot
• lajitovereiden seura
• häiriökäyttäytymisen väheneminen
• maisemointi

Laidun laiskistaa ja lihottaa.  Omakohtaisen kokemuksen perusteella: tottavie. Tosin heinämahat ja nestekertymät poistunevat syksyn tullen huomattavasti nopeammin kuin oma grillimaha. Laiskiaisolo ei välttämättä johdu, ainakaan pelkästään, kasvaneesta mahasta vaan laitumella vietetyn elon aktiivisuudesta; ruoan perässä kulkemisesta, keskenänsä leikkimisestä ja seurustelusta sekä jonkin verran myös öttiäisistä. Nivelrikon jo vähän kuluttaneille JB:n etusille laidun tarjonnee riittävästi omaehtoista liikettä.

Laitumella sattuu ja tapahtuu. Osumia tuntuu löytyvän, vaikka aina kun nuo näkee, niin syövät sopuisasti ja liikehtivät verkkaisesti. Epäilemme, että viettävät riehakkaita bileitä yöt läpeensä. Keskenänsä toimeentulevat hevoset ja ehdottomasti riittävästi tilaa väistää lienevät olennaiset seikat yrittää huomioida.

Todellisia esteitä laiduntamiselle saattaa olla ihottumaiset ja kaviokuumeelle herkät yksilöt. Niiden osalta on täysin ymmärrettävää ja jopa välttämätöntä rajata laiduntamista tai luopua siitä kokonaan.

Tärkeä muistaa:

• totutus laitumelle ja laitumelta
• laitumen soveltuvuus laiduntamiseen: laitumen koostumus ja kasvusto, laitumen koko, ruohon riittävyys ja lisäravinnon tarve, aitamateriaalit, suojakatokset, reitti laitumelle
• riittävä ja puhdas vesi, kivennäiset
• hevosten valvonta ja päivittäiset tarkastukset
• loishäätö