Eilen satoi. Kaatamalla, tihuttamalla, vähän ripsien ja taas kaatamalla. Pakkailin sadekamat ja vaihtovaatteet mukaan tallille ja hain hopsun sisälle kuivumaan. Jiitä aavistuksen huolestuttaa ihkayksin tallissa, joten hain tsufet ja istahdin sen seuraksi karsinaan. Hopunen kävi välittömästi pilkkimään ja otti tirsat sillä välin, kun messangerin välityksellä arvoimme pidetäänkö ratsastustunti vai ei. Päädyimme sokerisina siirtämään tunnin seuraavalle päivälle.
Liikkeelle oli kuitenkin päästävä, joten sadeviittaa päälle ja maastoon. Yritetttiin valita lenkki niin, ettei ihan vaakatasossa sada korvista sisään. Kivahan siellä oli lätäköissä lutata. Lämmin oli, eikä ruuhkaa. Satula ja kuolaimet näkyvät viihtyvän enemmän tallissa kuin hevosella. Toisaalta haittaaks se.
Ratsastajan varusteiden asianmukaisuudesta voi sen sijaan vapaasti antaa palautetta. Höntsäillessä sorrun helposti mihin milloinkin kenkävalintoihin, ja sadesäällä saa aina pelätä jääkö hait peltoon, kun mennään ripeämmin. Hyiphyi.
Eikä paljon paremmalta näyttäneet varusteet edellisenäkään päivänä, kun oltiiin Shavan kärryharjoituksia seuraamassa. Repaleiset tennarit... Toisaalta en koskaan tingi kypärästä ja aniharvoin ratsastushousuista, että saaks niistä hyvityspisteitä.
Parempi keskittyä hienoon kärryponiin tai vaikka Jiin kasvattamaan samettirurkkiin. Talvi saa mein puolesta tulla. Kuvista kiitämme Caritaa.
Tallikaappi edelleen siivoamatta (kun piti istua kahvilla hevosen seurana), mutta Jiin luottohoitsuille perustettu oma messangeriryhmä, päivät jaettu ja omistaja kärsii jo nyt vieroitusoireista.... Jos päivittäin touhuaa yhdessä, voi 3 wk ero tuntuu vähän pitkältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti