Yleensä löydän hevoseni tarhan ruokinta-automaateilta. Paitsi, jos on vaikka valkkuaamu. Tallikaverit lohduttivat, että ootapas, kun on lunta enemmän ja lähdet sitten tarpomaan hepsua perimmäisestä laitumen nurkasta :) Siellä se odotteli korvat tötteröllä, että kiva, kun tulit, onks herkkuja kans.
Pirjon Cee sen sijaan seistä törötti heinäkatoksessa ja nyökytteli, kun kävelin niiden ohi ja huikkasin huomenet. Hetken päästä tuli Pirjo hakemaan hevostaan ja silloin Cee hokasi, että hitsit, muuthan on tuolla laitsalla ja mennä laukkoi matkoihinsa. On ne tarkkoja tyttöjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti