Vuosirokotusten aika. Talli keräsi listan tarpeista, kun ell tiedettiin piipahtavan tallilla. Talli auttoi hepsun kanssa, kun omistajansa toisaalla paiski töitä (luuria tosin tiukasti päivystäen). Seuraavana päivänä satoi kaatamalla, laitsalla odotti sadeloimitettu heppa, jonka talli oli rokotusten vuoksi loimittanut. Mein talli on niin paras talli.
Sadeloimi oli Jiin päällä ensimmäistä kertaa, kun aiemmalla tallilla tuntihevosia ei lyhyen tarhauksen ajaksi ole koskaan loimitettu. Pientä kummastusta oli ollut ilmassa, kun tallinväki oli mönkkärillä vienyt loimet laitumelle ja heittänyt rokotetuille päälle. Jii oli vähän päristellyt, jolloin muut olivat kerääntyneet ympärille ihmettelemään ja hetken koko tammalauma oli tepastellut ihmeissään ympyrää. Iltapäivällä, kun saavuin, niin oli kuin ikänsä loimea kantanut. Onneksi näytti istuvan ok, kun eihän tuota juuri ollut edes soviteltu.
Pari päivää otettiin piikin jäljiltä levon kannalta, eilen käveltiin maastakäsin ja tänään on tarkoitus jo kevyesti käydä maastossa. Valkku siirrettiin ensi viikkoon. Siltaprojekti voidaan aloittamisensa jälkeen jo pian päättää. Eilen mentiin Celinin ja Pirjon kanssa maastakäsin yli eikä edes korva kääntynyt. Nyt käveltiin melkein maneesitallille asti, asfalttitien äärelle, jossa hetki katseltiin liikennettä. Sopivasti meni bussikin ohi. Se huono puoli noissa upeissa omissa maastoissa on, että liikenteen seassa ei juuri tule kuljettua eikä näin päästä rutinoitumaan tieliikenteeseen. Toisaalta tallin pihassa pyörii autoja, mönkkäreitä ja traktoreita sun muita maatalauskoneita, joihin tyttelityy on mielestäni oikein hyvinkin sopeutunut. Onneksi tuo asfalttiosuus maneesitallille on tosi lyhyt, ehkä 200m.
Nyt lähden Laakson kautta tsekkaamaan ensin kansallisen kärjen esteillä ja siitä sitten oman karvapalleroni luokse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti